Kulttuurikasvatussuunnitelma
Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa tai alueella osana opetusta. Se laaditaan ja toteutetaan yhteistyössä koulujen sekä kulttuuri- ja taidealan toimijoiden kanssa. Suunnitelma pohjautuu kunnan omaan kulttuuritarjontaan, kulttuuriperintöön sekä lasten ja nuorten omaehtoiseen toimintaan. Suunnitelma elää ja muuttuu lasten mukana, joten toivotamme tervetulleiksi myös suunnitelmasta eriävät toteutukset.
Kulttuurikasvatuksen merkitys pähkinänkuoressa
-
Yhdenvertaisuus
Kulttuurikasvatussuunnitelma edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta tarjoamalla kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kulttuurisiin ja taiteellisiin kokemuksiin. Suunnitelma varmistaa, että kulttuurikasvatusta toteutetaan tasapuolisesti kaikissa kouluissa riippumatta oppilaiden taustoista, asuinalueesta tai resursseista. Yhdenvertaisuus on keskeinen arvo, joka luo pohjan aidolle osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle.
-
Saavutettavuus
Suunnitelmassa huomioidaan kulttuurin ja taiteen saavutettavuus kaikille oppilaille. Tämä tarkoittaa fyysisten, taloudellisten ja henkisten esteiden purkamista, jotta kulttuurikasvatus olisi mahdollisimman monen oppilaan ulottuvilla. Suomussalmi hyödyntää paikallisia kulttuuritoimijoita, taiteilijoita ja perintökohteita, tuoden kulttuurin lähelle koulujen arkea. Saavutettavuus takaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea ja oppia taiteen ja kulttuurin kautta.
-
Lasten tunne- esiintymistaidot sekä monipuolinen maailmankatsomus
Kulttuurikasvatussuunnitelma kehittää lasten tunne- ja esiintymistaitoja tarjoamalla heille turvallisia mahdollisuuksia ilmaista itseään ja kohdata erilaisia taiteen muotoja. Kulttuurikasvatus tukee myös oppilaiden monipuolista maailmankatsomusta, auttaen heitä ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja näkökulmia. Tämä lisää empatiaa ja suvaitsevaisuutta, jotka ovat arvokkaita taitoja niin koulumaailmassa kuin myöhemmin elämässä.
-
Kunnan elinvoimaisuus, yhteisöllisyys ja työllistävä vaikutus
Kulttuurikasvatus ei ole vain koulujen ja oppilaiden etuoikeus, vaan sillä on merkittävä vaikutus myös koko kunnan elinvoimaisuuteen. Yhteistyö paikallisten kulttuuri- ja taidealan toimijoiden kanssa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo työllistymismahdollisuuksia kulttuurialalla. Suomussalmen kulttuurikasvatussuunnitelma tukee paikallista elinkeinoa ja vahvistaa kunnan identiteettiä kulttuurin ja perinteen kautta, tehden alueesta houkuttelevan niin asukkaille kuin vierailijoille.
Kulttuurikasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksesta aikuisopiskelijoihin
0-3v ja perhepäivähoitajat. Rytmiikka
Rytmikylpy-työpaja, jossa pääsee tutustumaan maailman eri rumpuihin ja helistimiin. Paja on joka vuosi erilainen, eri painotuksilla.
4v. Leikkiperinne
Mitä on perinne? Millaisia olivat leikit isovanhempien aikana tai jo kauan ennen sitä, ennen kännykkää tai tablettia? Opetellaan rakentamaan joku vanhan aja lelu (esim. surra, pehmolelu, käpylehmä etc). Harjoitellaan erilaisia perinneleikkejä
5v. Soveltava teatterin työpaja
Käynti Kurimon kulttuuripolulla. Perään soveltavan teatterin työpaja, jossa sukelletaan vanhaan aikaan.
Eskarit Säveltäminen.
Käynti Soivassa metsässä ihailemassa ja kokeilemassa! Sen jälkeen biisipaja, jossa tehdään ryhmälle oma metsälaulu.
1. lk Perinnekulttuurit.
Käynti kotiseutumuseolla ja siihen tutustuminen. Koululla opetellaan keramiikkatyöpajassa vanhan ajan tekniikoita.
2. lk Kuvataide.
Käynti galleria Kiepissä. Kuvataitelijan johdolla tehdään luokan yhteinen teos, johon jokainen tekee yhden A4-kokousen osan.
3. lk Sanataide.
Käynti kirjastossa. Lastenkirjallisuudesta inspiroituvaa sanataidetta ja uuden luomista.
4. lk Tanssi.
Käynti katsomassa Hiljaista kansaa. Perään luovan tanssin työpaja, jossa hahmot alkavatkin liikkua.
5. lk Draama.
Käynti Turjanlinnassa. Sen perään draamatyöpaja, jossa suunnitellaan pienoisnäytelmäksi lyhyt kohtaus Ilmari Kiannon elämästä.
6. lk Musiikki.
Käynti Vienan reitillä ja Rautiaisen myllyllä. Koululla Lönnrotin matkassa-työpaja, jossa oppilaat pääsevät itse kokeilemaan erilaisia kalevalaisen ajan itäisessä Suomessa käytettyjä soittimia, rapapallista lirun kautta jouhikkoon ja vaskikanteleeseen.
7. lk Animaatiotyöpajat
Tutustutaan trikki- ja animaatiotekniikoihin sekä kokeillaan animaation tekemistä.
8. lk Elokuvakasvatus
Elokuvapajat. Omat työpajat elokuvan käsikirjoittamisesta, tekemisestä ja elokuvamaailmasta.
9. lk Valokuvaus.
Valokuvauspajat. Ensimmäisellä kerralla käydään läpi kuvallisen ilmaisun perusteita. Toisella kerralla käynti Hossan kalliomaalauksia katsomassa valokuvaajan kanssa. Kolmannella kerralla kootaan valokuvat ja keskustellaan niistä.
1. lk Sirkus.
Ihmistoiminnan jäsentyminen maapallolla siirretään sirkukseen, eikä se ole edes vaikeaa, sillä sirkus on oma pienoismaailmansa, jossa jokaisella on oma paikkansa.
2. lk Luova työ ammattina-kokonaisuus.
Katsotaan video luovan työn eri ammattilaisista haastatteluineen. Lisäksi vuosittain joku paikallinen taiteilija tai taitelija Hyrynsalmen Mustarinda-talolta tulee pitämään työpajaa omasta taiteenlajistaan, ja samalla kertoo mitä hänen työhönsä kuuluu.
3. lk Ympäristötaide.
Käynti Ämmänpäreellä, keskustellaan ympäristötaiteen merkityksestä. Tämän jälkeen ympäristötaidetyöpaja Hyrynsalmella Mustarinda-talolla.
Ammattina kulttuuri.
Millainen on suomalainen kulttuuritekijä?
Suomalainen elokuva.
Miltä suomalainen elokuva näyttää ja kuulostaa?